Kuka saa apua, kun mieli särkyy?

Mielenterveys on osa terveyttä siinä missä fyysinenkin terveys. Joka toisen henkilön elämässä tulee vastaan tilanne, jossa mielenterveys on koetuksella. Valitettavasti näissä tilanteissa vain joka toinen saa apua. Syitä on monia. Palveluita ei välttämättä ole saatavilla tai niihin hakeutuminen on työlästä. Aina ei ole selvää edes se, mistä apua voi saada. Joillekin avun piiriin hakeutuminen voi jäädä kiinni siitä, ettei uskalla tai osaa tunnistaa oman avun tarvetta. Oli syy mikä tahansa, jokaisella on oikeus saada apua.

Voinko minäkin tarvita apua?

Havahduin mielenterveyspalveluiden tarpeeseen, kun yllättäen kävin läpi avioeroa. Silloin se palvelu, mitä tarvitsin eniten, ei ollut lääkärin vastaanotto tai laboratoriotutkimus, vaan joku, jonka kanssa jutella. Jokainen, joka on käynyt eron läpi, tietää kuinka uskomattoman tuskallista se on ja toipuminen voi kestää pitkään. Välillä menin eteenpäin vain päivän kerrallaan, joskus tunnin ja välillä minuutin. Aina ei vaan pystynyt ajattelemaan sen pidemmälle. Ennen mielenterveyspalvelut olivat asia, joka kosketti vain muita, kunnes se ei yllättäen enää ollut.

Pitkät jonot ja palvelun tarve

Valitettavasti jonot voivat olla hyvin pitkät, kestäen kuukausista jopa vuosiin. Tilanne ei ole helpottunut koronan myötä. Erityisesti nuorten hyvinvointi on koetuksella. THL:n kouluterveyskyselyssä selvisi, että masennusoireilusta kärsii melkein joka kolmas tyttö. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista naisista jopa 40 prosenttia kokee ahdistusta ja masennusta. Myös miehillä ahdistus ja masennusoireilu ovat kasvaneet. Nämä ovat oikeasti ihan älyttömiä lukuja ja nyt tälle täytyy tehdä jotain.

Mitä on tehtävissä?

Me tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, lisää resursseja sekä akuutteja keskusteluaikoja. Eli toisin sanoen, nyt pitää panostaa ennaltaehkäisyyn. Parhaiten tämä onnistuu, jos mielenterveyspalvelut olisivat osa perusterveydenhuoltoa. Se selkeyttäisi avun piiriin hakeutumista huomattavasti. Lisäksi se auttaisi turhan stigman poistamista, sillä mielenterveyspalveluihin liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja.

Nykyjärjestelmän hintalappu

Mielenterveyden haasteet koskettavat henkilön itsensä lisäksi myös kansantaloutta. Mielenterveydelliset syyt ovat tällä hetkellä yleisin sairauspäivärahan peruste. Tämä näkyy suoraan kustannuksissa. OECD:n vuoden 2018 arvion mukaan Suomi menettää vuosittain 11 miljardia euroa mielenterveydellisistä ongelmista johtuen. Tähän on mukaan laskettu muun muassa menetetyt työtunnit. Tämä on valtava taloudellinen menetys, jota voimme ehkäistä mielenterveyspalveluja uudistamalla keskittyen ennaltaehkäisyyn.

Meillä jokaisella voi tulla aikoja, jolloin voimme huonommin ja silloin on tärkeää tietää, mistä apua saa ja että apu on helposti saatavilla. Tämä kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Tämän toteuttaminen on hyvinvointialueen tehtävä.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen voit vaikuttaa äänestämällä.

Ennakkoäänestys 12.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.–15.1.2022.

Vaalipäivä 23.1.22