Työvoimapulaan on löydettävä ratkaisut seuraavalla hallituskaudella
Meidän tulee asettaa prioriteetiksi työvoimapulan ratkaisut ja tukea työssä jaksamista. Tässä on paljon työtä, mutta se on tehtävissä.
On tärkeää huomioida, että useat alat kärsivät työvoimapulasta. Olen puhunut paljon sote-alan haasteista ja siellä haasteet eivät ole lähteneet mihinkään. Henkilökuntaa on edelleen liian vähän, työoloissa on edelleen parannettavaa, vaihtuvuus on yhä suurta ja henkilökunnalla on jaksamisen kanssa haasteista. Helsingin Sanomat juuri kirjoittivat siitä, miten hoitajapula on tuplaantunut, siis tuplaantunut, vain kahdessa vuodessa. Ymmärrän, että aiheesta on puhuttu paljon ja se saattaa joitain jo kyllästyttää tai jopa ärsyttää, mutta panoksena on meidän kaikkien hyvinvointi. Tällä hetkellä meillä on 8000 lähihoitajaa ja 16700 sairaanhoitajaa liian vähän.
Ongelma ei missään tapauksessa koske vain hoitajia, vaan koko sote-alaa yleisemmin sekä useita muita ammattiryhmiä. Haasteita työvoiman saatavuudessa on myös esimerkiksi opettajilla ja varhaiskasvatuksessa. Ennusteen mukaisesti vuonna 2032 meillä on 27,5 prosentin vaje erityisopettajista ja lähes 30% vaje lastentarhaopettajista. Kaikkein järkyttävin ennuste on sosiaalityöntekijöiden ja psykologien määrästä. Ennuste on, että vuonna 2032 eli vain 9 vuoden päästä meiltä puuttuu 60% sosiaalityöntekijöitä ja 50% psykologeista. Tähän yksinkertaisesti tulee tehdä nopeita ratkaisuja. Tämän ratkaisu tulee olla seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Artikkelin voi lukea tästä.
Mitä voimme tehdä?
Ensimmäiseksi on nostettava koulutusmääriä aloilla, joissa on pulaa. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen. Koulutus voidaan toteuttaa joillain aloilla myös oppisopimuksena ja näin helpottaa myös työttömien työllistymistä.
Toiseksi on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa, helpotettava maahanmuuttajien muuntokoulutuksia ja helpotettava maahanmuuttajien tarvittavan kielitaidon hankkimista. Olin Aamuset- lehden debatissa ja yhtenä aiheena oli työvoimapula ja keskustelua käytiin erityisesti maahanmuutosta. Maahanmuutto on yksi niistä ratkaisuista mitä me tarvitsemme työvoimapulan hillitsemiseen. Meidän väestöpyramidi on sen muotoinen, että ikääntyvää väestöä on enemmän, kuin nuorempaa. Tämä tarkoittaa, että avun tarve tulee kasvamaan. Voit lukea debatin linkistä.
Kolmanneksi meidän on pidettävä huolta työnhyvinvoinnista. Tämä auttaa pysyvyyttä työpaikoilla, koska hyvinvoiva työntekijä jaksaa paremmin ja on sitoutunut työhönsä sekä työnantajaan. Erityisen tärkeää on, että henkilöstö voisi olla aktiivisesti mukana kehittämisessä toimintatapoja ja heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Lisäksi tarvitaan enemmän koulusta henkilöstöjohtamiseen ja työnjohtamiseen. Lisäksi olisi erittäin tärkeää mielenterveyteen panostetaan myös työpaikolla. Työterveydessä ja muutenkin terveydenhuollossa fyysinen terveys ja mielenterveys tulee nähdä yhtä tärkeinä osina terveyttä.
Neljänneksi päättäjien on kuunneltava ammattilaisten näkemyksiä ongelmien korjaamisesta. Työtä tekevät tietävät parhaiten mitkä todelliset ongelmat ovat ja päättäjien tulee arvostaa heidän ammattitaitoaan. Kukaan muu ei tiedä paremmin mitkä ovat varhaiskasvatuksen ongelmat, kuin siellä työskentelevät ja kukaan muu ei tiedä paremmin opettajien haasteita kouluissa, kuin opettajat itse. Rivityöntekijät on otettava mukaan päätöksentekoon, mikäli haluamme puuttua todellisiin ongelmiin ja löytää niihin
Viidenneksi on palkkaus. Palkan on vastattava vastuuta ja koulutusta. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla, palkka on edelleen miesvaltaisia aloja pienempi. Tätä on pyritty korjaamaan, mutta tehtävää vielä riittää.
Työvoimatilanne on paha, mutta onneksi tähän löytyy ratkaisuja. Päätökset ja ratkaisut on tehtävä heti seuraavan hallituskauden alussa.
